Lähidemokratian tarkoitus
Lähidemokratian tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa Lohjan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kaupungin päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea ja mahdollistaa asukkaiden ja yhdistysten omatoimisuutta.
Kuntaliitossopimusten mukaisesti Lohjan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi Lohjalle kehitettiin lähidemokratiatoiminta. Yhdistymishallitus hyväksyi Lohjan lähidemokratiamallin 2012, ja toiminta käynnistettiin Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2013.
Lohjan lähidemokratiamalli käynnistettiin kehittämis- ja elinkeinotoimessa; nykyisin toimii konsernihallinnon alla.
Lohjan lähidemokratian mallin tavoitteena on
- edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita,
- vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä,
- edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa,
- edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta,
- luoda mahdollisuuksia tuoda esille asukkaille tärkeitä asioita,
- edistää Lohjan eri alueiden välistä yhteistyötä.
Aluetoimikunnat
Alueiden kylä- tai asukasyhdistykset, järjestöt tai vastaavat muodostavat omalta alueeltaan aluetoimikunnan, joka on toimikaudeltaan valtuustokauden mittainen. Aluetoimikunnat järjestävät kokouksia ja asukasiltoja, jotka ovat tarkoitettu myös kesäasukkaille.
Lohjalainen lähidemokratia
Lohjalainen lähidemokratia on osa Lohjan kaupungin päätöksentekoa.
Lähidemokratian perusta ovat Lohjan kahdeksan alueellista aluetoimikuntaa: Etelä-Lohjan, Karjalohjan, Karstu-Paloniemi-Roution, Kaupunkikeskustan, Nummen, Pusulan, Sammatin ja Valtäväylien aluetoimikunnat.
Aluetoimikunnat edustavat vaaleilla valittujen ja muiden luottamushenkilöiden tukena alueellista ruohonjuuritasoa.
Aluetoimikunnat käsittelevät omaa tai useampaa aluetta sekä koko Lohjaa koskevia asioita. Aluetoimikunnille asioita käsiteltäväksi voivat vapaasti esittää alueella toimivat yhdistykset sekä paikalliset asukkaat, ottamalla yhteyttä tavalla tai toisella aluetoimikuntaan tai sen yksittäiseen jäseneen.
Aluetoimikuntien toimikausi on valtuustokauteen sidottuna neljä vuotta.
Seuraava kausi, kesästä 2021 kesään 2024, on aluetoimikuntien kolmas toimikausi.
Aluetoimikunnat valitaan Lohjan kaupungin, kunnallisvaalien jälkeen ja kaupungin toimielinten järjestäytymisen tapahduttua, koolle kutsumissa alueellisissa kokouksissa, joihon kaikilla kyseisen aluetoimikunnan alueella asuvilla henkilöillä ja yhdistyksillä on oikeus osallistua.
Aluetoimikunnat valitaan yleisessä kokouksessa, oman toimialueensa yhdistysten edustajikseen ehdottamista henkilöistä sekä kokouksessa ehdotettujen tai ehdolle asettuneiden henkilöiden keskuudesta.
Aluetoimikunnat ovat itsenäisiä, ”villejä ja vapaita” kokoonpanoja, jotka valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut haluamansa toimihenkilöt.
Aluetoimikunnat eivät kuuu Lohjan luottamusmiesorganisaatioon, johon ne kuitenkin linkittyvät kahden alueiden johtokuntaan nimeämänsä edustajan kautta.
Alueiden johtokunta koostuu puhe- ja äänioikeudella kahdeksan aluetoimikunnan nimeämästä kahdesta edustajasta sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudella jokaisen valtuustoryhmän nimeämistä edustajista.
Alueidenjohtokunnan kokoonpanon valtuustokaudeksi vahvistaa kaupunginhallitus.
Lisäksi alueidenjohtokunnan esittelijällä, kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus olematta alueidenjohtokunnan jäseniä.
Alueidenjohtokunta käsittelee aluetoimikuntien sille esittämiä Lohjan kaupungin palveluihin liittyviä asiakokonaisuuksia ja kokouksissaan käsittelyä varten valmisteltavaksi sovittuja asioita, tekee aloitteita kaupunginhallitukselle sekä antaa lausuntoja vireillä olevista tai tulevista asioista.
Alueidenjohtokunta päättää aluetoimikuntien esityksestä kaupunginvaltuuston talousarviossaan sille osoittamien pienhankemäärärahojen käytöstä.
Alueiden johtokunta toimii kahdensuuntaisena tiedotuskanavana, tuottamalla tietoa ja saaden sitä aluetoimikunnille jaettavaksi Lohjan palveluista sekä hallinnollisista seikoista.