Valmius- ja varautumistoimintaa Lohjan alueelle
Pasi Perämäki esitteli kaupungin nykyistä varautumistilaa
Alueiden johtokunta keskittyi kokouksen aluksi Lohjan kaupungin kokonaisturvallisuuden kehittämiseen. Ukrainan sodan ja koronan jälkeen valtionkin puolelta on aktivoiduttu varautumisasioissa, kertoi kaupunkirakennejohtaja Pasi Perämäki. Vanhassa maailmassa ’läänit’ hoituivat varautumis ja väestönsuojeluasioita. Asiat jäivät kuntien harteille, mutta hätä ei kuntarajoja tunne. Nykyhetkellä kunnat eivät pääse valtion turvallisuusorganisaatioiden verkkoihin kuten poliisi ja pelastuslaitos. Kiristynyt maailmantilanne on isosti lisännyt varautumistiedon tarvetta ja nostanut hintoja rajusti vaikka vain vuodenvaihteesta nykyhetkeen.
Valtakunnallisella tasolla varautumisen vastuu ministeriöksi on nimetty VVM. Ja sitten organisaatio vaatii kuntien välistä yhteistyötä.
Arjen turvallisuutta Lohjalla halutaan parantaa. Kokonaisuus ei ole hallittua. Nyt parannetaan asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden kykyä reagoida ilmiöihin ja toimia yhteistyössä.
Luksian kanssa on yhteistyössä tehty katselmointia viidessä eri kohteessa mm. kouluissa ja päiväkodissa. Katsotaan mm. mitä kameravalvontaa yhteisesti tarvitaan eivätkä koulut tai päiväkodit toimi sattumanvaraisesti. Lohja on voimakkaasti kaksijakoinen kaupunki, järven eteläpuolella on kaupunkimaista ja väestötiheää aluetta ’jossa on totuttu saamaan Prismasta kaikki’. Järven pohjoispuolella taas on maaseutumaista aluetta, ’jonne kaikki espoolaisest mökkiläiset ajavat turvaan ja tyhjentävät Salen’.
Kaikissa tilanteissa kaikilla alueilla Lohjan kaupungin pitää pystyä vastaamaan kokonaisturvallisuuden takaamiseen.
Lohjan keskusta-alueelle on 150-200 hengen väestösuoja Prisman alla, sanoo Pasi Perämäki. Muutoin väestönsuojia on kerrostalojen kellareissa. ’Ajo kesämökille on monen turvasuunnitelma.’ Virallisesti Pasi Perämäki sanoi, että Nordkalkin kaivostunneleihin ei ihan yksinkertaisesti saada rakennettua varsin tarkasti säädeltyjä väestönsuojia. Kun kaivostunnelit eivät ole Lohjan omistuksessa.
72-tunnin varautumiskoulutusta rakennetaan esimerkillisesti Sammatissa ja Karjalohjalla: palo, viestintä, varavoima, kylätalojen varustelista… Yleistä kartoitusta tehdään: mm. kaivot ja lähteet. Herättely on keskeistä: saada asukkaat miettimään asioita. Hätätilanteessa tiedon saaminen nopeasti on keskeistä. Maatiloilla on meneillään ruuan tuotannon turvaamisen selvitys valtakunnallisesti.
Palvelu- ja kutsuliikenne
Marjaana Roine esitteli palvelu- ja kutsuliikennettä
Lohjan palvelu- ja kutsuliikenteen tilanteesta kertoi joukkoliikennepäällikkö Marjaana Rinne. Palveluliikenne on joukkoliikennettä täydentävää ja kaikille avointa ja maksaa 3,50€. Viime kesänä palveluliikennettä keskustan alueella käyttäjät käyttävät 1-3 kertaa viikossa. Prismaan, sairaalaan, Cittariin, suosituimmat reitit Ojamon suuntaan ja Lempolan kauppakeskukseen.
Keskustan alueella ei ole kutsuliikennettä vaan matalalattiabussi kiertää reittiään, kutsuliikenne on tiistaisin Sammatti-Karjalohja ja ja keskiviikkoisin Nummi-Pusula alueella. Haja-asutusalueella kutsuliikenteessä käytetään koulukuljetusten päiväaikoja.
Haitallisen vieraslajin espanjansiruetanan torjuminen
Kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen kertoi mihin torjuntatoimiin ryhdytään tänä vuonna
Vieraslajeista ennen kaikkea espanjan siruetanan torjunnasta kertoi kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Lohjalla on panostettu torjuntaan 18 000€. Siitä 6 000€ käytetään puhelinaplikaation kautta taphtuvaan torjuntaan ja lopulla kaupunki on hankkinut rautafosfaattia ja roskakoreja kuolleiden keräämiseen.
Vireä aluetoiminta
Alueiden johtokunnan jäsen Heikki Hanhimäki esitteli pienhankerahojen tilanteen sekä viimeisiä pienrahahankkeita hyväksyttiin kaupunkikeskustalle palstaviljelyn parannukseen, poniratsastukseen, Nummentaustan Tassutarhan kunnostukseen; Routio-Karstu-Paloniemelle VPK naisjaostolle, valtaväylille grillauspaikan perustamiseen Lempolaan, lentopallokentän kunnostukseen Hongiston koululle, Väänteenjoen uimarannan kunnostukseen, Perttilä-seuralle roskapoimureita ja Immulan-Paunin kyläyhdistykselle kahvinkeitin, Karjalohjalle eläkeläisten toimintaan materiaaleihin ja jumppa- sekä bocciakerhon toimintaan, Karjalohjan urheilijoille airtrack-ilmaradan hankintaan ja Kotiseututapahtuman järjestelyihin, Terkan pihan avajaisiin, Pusulaan Ahonpään-Karisjärven ulkokalusteisiin, Kärkölän kylätalon ulkolavaan, Ikkalan kylätalon kierrätys keittiökalusteisiin, Hyönölän kesäkukkapeltoon, Marttatarhan lavatarhojen kunnostamiseen Pusulan kirkonkylässä, infonäyttöön PikkuOmenassa, Pusulanjärven yhteiskäyttöveneen laituripaikkaan, LiveLove-messujen kuluihin, Routiopäivän kuljetukseen Sammatin suunnasta; etelä-Lohjalle Virkkalapäivän järjestelyihin ja Bajamajoihin; Sammatin Kotikontupäivälle ja SuviSammatti esitteen painokustannuksiin ja Itsenäisyyspäivän järjestelyihin sekä LiveLohja-messujen kustannuksiin.
Kaupunginjohtaja Petra Ståhl innostui pienhankerahojen moninaisuudesta. Miten pienten yksittäisten apurahojen kirjo voi tuoda iloa niin moneen. Lohja strategia on hyväksytty viime viikolla ja strategian käsikirjoitus on kirjoitettu vuoteen 2030 saakka. Länsiratahankkeesta kuullaan aikanaan.
Ykkösakselin leader-hankkeista AJ:n valmistelevassa kokouksessa Maarit Teuri kertomassa. Sammatin ja Karjalohjan kylävara-hankkeisiin kaikki ovat tervetulleita diginä tai läsnä.
Seuraava kokous 31.8. ja valmisteleva kokous 18.8. klo 17.
Syksyllä pyydetään uutta kaavoituspäällikköä ja elinkeinojohtajaa kertomaan mm. teollisuusalueiden kehittämisestä sekä taustatietoa Lohjan uudesta ilmeestä ja näkyvyydestä.